Astma on yksi yleisimmistä pitkäaikaissairauksista ja sitä esiintyy melko paljon myös Suomessa. Astma on pitkäaikainen tulehduksellinen keuhkoputkien limakalvojen sairaus, joka voi alkaa lapsuudessa tai vasta aikuisiällä. Astman puhkeamiseen johtavia syitä ei vielä tunneta kovin hyvin, mutta syitä voi etsiä perimästä ja ympäristöstä.
Taipumus allergiaan ja atopiaan lisää riskiä astman puhkeamiseen. Sairastumisen riski on suurempi, jos lähisuvussa on diagnosoitu astma. Hyvässä hoitotasapainossa olevan astman kanssa pystyy viettämään normaalia ja tasaisen oireetonta elämää, mutta pahenemisvaikeita voi esiintyä, jos hoitotasapaino ei ole kunnossa.
Alle olemme keränneet joitakin vertaistuen piirissä ilmeneviä asioita ja huomioita. Tutustu myös Käypä hoito-suosituksiin, osoitteessa www.kaypahoito.fi .
Miten tunnistaa onko kyse astmasta?
Oireet voivat viitata astmaan, jos sinulla on hengenahdistusta ja pitkittynyttä, etenkin aamuisin ja öisin esiintyvää limaista yskää, hengityksen vinkumista tai jatkuvaa väsymystä muiden oireiden rinnalla.
Hakeudu lääkärin vastaanotolle, jos epäilet astmaa, koska astmaan tarvitaan aina lääkitys. Lääkäri voi määrätä lääkityksen heti PEF-puhallusten tai alhaisen happisaturaation vuoksi, mutta tällöin ei kuitenkaan voida tehdä suoraa päätöstä astmasta, koska usein taustalla on myös muu hetkellinen sairaus, esimerkiksi keuhkoputkentulehdus. Lääkäri kirjoittaa lähetteen astmatutkimuksiin, jos astmaoireita on myös ilman flunssamaisia oireita. Astmadiagnoosin tekeminen perustuu aina testaamiseen. Yleisin testi on spirometriatutkimus.
Mikä voi olla astmaa?
Astma
Astma on pitkäaikainen keuhkoputkien limakalvojen tulehduksellinen sairaus, joka todetaan tutkimuksien perusteella.
Astmaa hallitaan lääkityksellä, että se vaikuttaisi arkeen mahdollisimman vähän.
Hengenahdistus
Pitkittynyt hengenahdistus voi viitata astmaan ja se tulee aina tutkituttaa. Äkillinen hengenahdistus voi myös olla anafylaktisen reaktion oire, tällöin tulee hakeutua sairaalahoitoon välittömästi.
Hengenahdistus vaatii aina lääkärin arvion.
Pitkittynyt yskä
Oireiltaan pitkittynyt yskä voi olla kuivaa tai limaista. Usein pitkittyneeseen yskään liittyy myös astman kaltaisia oireita, jotka tulee selvittää lääkärin kanssa.
Hakeudu pitkittyneen yskän vuoksi aina lääkäriin.
Hengityksen vinkuminen
Hengitystä ahdistaa hieman, hengitys vinkuu ja hengittäminen voi olla raskasta. Nämä oireet kertovat melko selkeästi astman pahenemisvaiheesta, joka hoidetaan lääkkein.
Näissä tilanteissa tulee hakeutua lääkäriin.
Erilaisia hengitystieoireita ei useinkaan voida hoitaa kotikonstein. Niiden hoitamiseen tarvitaan lääkäri, joka voi määrätä lääkityksen hoidon tueksi.
Miten astmaa hoidetaan?
Astmaa hoidetaan pääsääntöisesti lääkkeillä ja terveellisillä elämäntavoilla. Lääkityksen hoitotasapainolla on erityinen merkitys astman hoidossa. Jatkuva oireilu vaatii lääkityksen tarkistamisen. Nykyään lääkkeet ovat erinomaisia ja ne auttavat saavuttamaan hyvän hoitovasteen. Moni astmaatikko kärsii myös allergioista. Oireilu pahenee usein etenkin siitepölyaikana, jolloin täytyy huolehtia myös allergian hoidosta.
Terveelliset elämäntavat antavat hyvän pohjan hyvän hoitotasapainon saavuttamiseksi. Erityisen tärkeässä roolissa ovat savuttomuus, liikunta ja painonhallinta, mutta on huomioitava myös ulkoiset altistajat. Astmaatikon on syytä lopettaa tupakointi ja lisätä liikuntaa, koska liikunta nostaa rasituksensietokykyä ja normaalipainossa pysyminen auttaa hyvän hoitotasapainon säilyttämisessä.
Astman hoito on lääkkeisiin painottunutta, mutta omahoito on silti yhtä tärkeää, ettei lääkkeiden annostusta jouduttaisi nostamaan ajan myötä. Tee PEF-mittauksia myös astman hyvinä kausina, jolloin sinulla on vertailupohjaa pahenemisvaiheiden varalle. Näin tuloksia on hyvä ja helppo esittää hoitavalle lääkärille.
Astmalääkkeitä on opeteltava ottamaan oikein, jotta lääkeaine pääsee ns. perille asti. Avaavan ja hoitavan lääkkeen välillä pidetään tauko, koska avaavan lääkkeen täytyy ehtiä vaikuttamaan, että hoitava lääke pääsee kulkeutumaan perille asti. Oikeaoppinen lääkkeenottotekniikka on merkityksellinen osa hoitoa. Jos lääkkeen ottaminen tuntuu vaikealta, voit hankkia lääkkeen ottamista helpottavan tilanjatkeen. Tilanjatke pestään huolellisesti ja hellästi tilanjatkeen sisäpinnan naarmuuntumisen estämiseksi. Lääkeaine jää tilanjatkeen sisäpintaan herkemmin kiinni, jos sen pinta on vaurioitunut tai likainen. Silloin hyvä hoitovaste on vaikeampaa saavuttaa.
Astmaatikkojen on huolehdittava myös hyvästä suuhygieniasta. Suu huuhdellaan ja pestään lääkkeenoton yhteydessä. Suuhygieniasta huolehtiminen opetetaan lääkkeiden määräyksen yhteydessä. Voit kysyä siitä myös astmahoitajaltasi. Tämän hetkinen ohje on, että hampaat pestään ennen lääkkeenottoa, jottei suuhun jääneet lääkeainepartikkelit vahingoita hampaan kiillettä. Lääkkeen oton jälkeen suu huuhdellaan huolellisesti vedellä ja vesi syljetään pois, eikä sitä niellä. Ohjeet muuttuvat aina välillä uusien tutkimustulosten mukaan, joten perehdy asiaan myös itse ja kysy hoitohenkilökunnalta lisäohjeita tarpeen tullen.
Astmalääkkeiden muita mahdollisia haittavaikutuksia ovat hetkellinen äänenkäheys ja sydämentykytys, jotka helpottavat ajan kuluessa.