Alle olemme keränneet joitakin vertaistuen piirissä ilmeneviä asioita ja huomioita. Tutustu myös Käypä hoito-suosituksiin, osoitteessa www.kaypahoito.fi .
Asiantuntevan hoidon varmistamiseksi suosittelemme sinua ottamaan yhteyttä alan erikoislääkäriin etenkin, jos oireet ovat keskivaikeita tai vaikeita ja ne hankaloittavat arkea merkittävästi.
Vauvan allergia
Vauvan allergiaa on joskus hyvin haastava saada kiinni. Vauvat oireilevat monesti ihollaan, vatsalla ja suolisto-oireilla, pulauttelemalla, aivastelemalla, niiskuttamisella ja joskus jopa hengitysoirein. Oireena voi olla myös väsymys, levottomuus, itkuisuus ja monet muut “vauvan kuuluukin”-oireet.
Vauvojen kohdalla allergia sanaa pidetään monesti punaisena vaatteena, usein juurikin lääkärien ja neuvoloiden toimesta. Pikku hiljaa on onneksi alettu ymmärtämään myös vauvojen allergioita ja yliherkkyyksiä. Niitä kun suurimmaksi osaksi vielä vähätellään, jollei ole tullut kunnon reaktiota, joka olisi rinnastettavissa tai on anafylaktinen allerginenreaktio.
Vauvat saattavat reagoida heti syntymästään asti tai alkaa reagoimaan pikku hiljaa. Usein oireita aletaan ajan kanssa miettimään ja muutaman kuukauden ikäisenä niitä aletaan jo enemmänkin tarkastelemaan, jotta lapsi saadaan oireettomaksi.
“Vauvan kuuluukin itkeä”.
Ei, vauvan ei kuulu itkeä, ei ainakaan turhaan. Tottakai vauva itkee nälkäänsä, väsymystä ja läheisyyden kaipuuta, sekä monia muitakin pieniä asioita. Mutta vauvan ei kuulu itkeä jatkuvasti, huonoa vointia, kipuja ja pahaa oloa.
Vanhemmat oppivat tuntemaan nopeastikin vauvan erilaiset itkut, sekä jossain vaiheessa alkaa mietityttämään voisiko tilanteessa olla muutakin kuin normaalia vauvan itkuisuutta. Yleensä kun tätä aletaan pohtimaan, ollaan jo oikeilla jäljillä ja syitä voi alkaa etsimään. Vanhempien ei tarvitse väsyttää itseään kipeän lapsen kanssa vaikkei neuvola tai lääkäri oireita tunnu ottavan tosissaan.
Tämä ikävä tosi asia elää vielä todella vahvasti ja siihen toivotaan muutosta. Pienten lasten äidit ja isät väsyvät tilanteisiin. Jo muutoinkin raskas sekä uusi elämäntilanne tuoreina vanhempina on uuvuttava, siihen kun lisätään vielä kipuileva lapsi, on tilanne todella ikävä. Tästä syystä kannustamme ottamaan selvää asioista, koskien vauvojen allergioita ja yliherkkyyksiä.
Imetysdieetti on usein ajankohtainen kun vauva reagoi rajusti. Imettävän äidin maidon mukana tulee pieniä määriä allergeenejä, joihin lapsi saattaa reagoida. Kyseessä on yleensä suoliston tottumattomuudesta johtuvaa oireilua, mutta kyse voi olla myös allergiasta, joka jatkuu myös syödyn ruuan muodossa.
Näissä tilanteissa vain “välttö”-dieetti on ratkaisu, eli poistetaan äidin ruokavaliosta mahdolliset aiheuttajat. Usein niitä on maito, muna, soija, nauta, maissi, kotimaiset viljat, sitruunahappo ja kala. Turhaa välttämistä kuitenkin tulee välttää. Sopivan ruokavalion etsintä voi kestää hetken aikaa, joten tämän asian kanssa tarvitaan malttia. Kehoitamme kuitenkin ottamaan ruoka-aineita mahdollisuuksien mukaan takaisin, jotta äidin oma hyvinvointi ei horju imetysdieetin vuoksi ja vauvan elimistö alkaa pikku hiljaa tottumaan eri ainesosiin.
Toisinaan äidit ovat joutuneet ns. HC-dieetille, joka tarkoittaa todella rajattua ruokavaliota. Silloin lapsi oireilee todella paljon, eikä syitä meinaa löytyä. Näitä tilanteita varten kannustamme ottamaan mukaan ravintoterapeutin, jotta kaikkien tarvittavien ravintoaineiden saanti varmistetaan. Ennen HC-dieetille alkamista kannattaa poissulkea myös muut oireiden aiheuttajat kuten homeet, siitepölyt, eläimet ja muut allergiaa mahdollisesti aiheuttavat kodin/harrastuksien elementit.
Imetysdieetistä tulee aina keskustella myös neuvolan ja lääkärien kanssa, kuitenkin kuuntele myös itseäsi. Sinä tunnet lapsesi parhaiten ja olet hänen kanssaan ympärivuorokauden, joten olet hänen paras asiantuntija. Terveydenhoitoalan henkilökunnan tulee auttaa sinua saamaan parasta hoitoa turvallisesti ja auttaa oireiden kanssa.
Imetysdieetti ei suinkaan ole ainoa vaihtoehto saada vauvaa oireettomaksi, mutta toki helpoin vaihtoehto. Erilaisia äidinmaidonkorvikkeita on kaupoissa ja apteekin hyllyillä paljon. Näistä sopivan löytyminen voi olla työlästä ja ihan tästä syystä monet äidit päättävätkin itse ryhtyä imetysdietille saadakseen lapsensa oireettomaksi. Täysimetyksen kesto on kuitenkin hyvin pieni osa meidän aikuisten elämää, joten monet ovat kokeneet imetysdieetin helpoimmaksi hetkelliseksi helpotukseksi. Tällöin oman maidon tuotanto pysyy usein hyvänä. Äidinmaidon tuotantoa kun voi olla haastavaa kasvattaa, mikäli sopivaa korviketta ei olekaan löytynyt.
Kun vauvalle aletaan syöttää kiinteitä, kannattaa jo ennestään allergisen vauvan kanssa olla varuillaan sekä kiinnittää huomiota mahdollisiin oireisiin. Aluksi kannattaa kokeilla yhtä ainesosaa kerralla ja tuoda uusia ainesosia ruokavalioon vasta kun edellinen on sopinut. Tällä tavoin tiedät mistä mahdollinen oireilu voi johtua, mikäli vauva saa isompia oireita. Kuitenkaan turhan herkästi ei tässäkään pidä jättää ruokia pois, aina kun uusia ruokia kokeillaan, voi tulla pienimuotoista oirehdintaa kun elimistö totuttelee uuteen asiaan, kuitenkaan kipeäksi lasta ei tarvitse tehdä pidemmällä aikavälillä. Mikäli tuote ei juuri sillä hetkellä sovi, voi sitä kokeilla uudelleen jonkin ajan päästä kun suolisto on taas hieman kehittyneempi ja tottuneempi.
Alle 3-vuotiaan lapsen allergiakokeisiin ei voida luottaa täysin. Ne antavat lähinnä suuntaa anafylaksian riskistä ja usein poissulkevat isommat allergiat, mutta ikävä kyllä niistä ei saa vastauksia refluksiin, suolisto- ja iho-ongelmiin.
Refluksi on yksi vauvojen kurja ja salakavala sairaus. Oireita ei välttämättä osaa heti yhdistää refluksiin, mutta lapsen itkuisuus, jatkuva pulauttelu, vaikeat yöt ja nieleskely, voivat olla oireina selkeimpiä. Refluksi voidaan jakaa kahteen eri osaan, ilmiselvään ja hiljaiseen muotoon (silent refluksi). Tällöin juotu maito (tai ruoka) pyrkii nousemaan ruokatorveen aiheuttaen jatkuvaa puklailua tai poltetta ruokatorvessa. Paras apu refluksiin on imetyksien kellottaminen eli syöttäminen tasaisin väliajoin. Lapsi saattaa hamuta rintaa, sekä haluta rinnalle tai vaatia pulloa, mutta kannattaa syöttää hänet kerralla ja pyrkiä pitämään imetysväleistä kiinni. Imetys helpottaa lapsen oloa vain hetkellisesti, pahentaen sitä hetken kuluttua, jolloin kierre on valmis. Tasaiset imetysvälit helpottavat oloa pitkällä aikavälillä. Sängyn päädyn korottaminen ja lapsen pitäminen pystyasennossa vähentävät oireita. Vaikean refluksin tai hiljaisen refluksin kanssa kannattaa hakeutua asiansa osaavalle lääkärille, jotta hoito aloitetaan mahdollisimman pian ja tilanne saadaan rauhoittumaan. Yleensä refluksi helpottaa kun kiinteät ruuat aloitetaan, tätä ei kuitenkaan tarvitse odottaa ja väsyttää itseään mikäli oireet ovat vaikeita, vaan apua saa lääkäriltä ja netin tukiverkostoryhmistä.
Vauvojen allergioihin liittyvät asiat ovat haastavia ja ne jakavat mielipiteitä. Arkeen on saatavilla apua ja etenkin vertaistuella on oleellinen merkitys! Vertaistukiryhmiä voi löytää yhdistysten ja järjestöjen kautta, sekä sosiaalisen median kanavista. Onneksi vauva-aika on lyhyt ja pian lapsella on taitoja, joiden avulla hän pystyy kertomaan itse kivusta tai huonosta olosta. Toivotan tsemppiä kaikille teille, jotka painitte vauvan oireilujen kanssa!