Alle olemme keränneet joitakin vertaistuen piirissä ilmeneviä asioita ja huomioita. Tutustu myös Käypä hoito-suosituksiin, osoitteessa www.kaypahoito.fi .
Lapsen astma
Päiväkoti- ja alakouluikäisen lapsen astma saadaan yleensä hyvin kuriin. Jo melko pieni lapsi osaa kertoa, ettei jaksa juosta, on vaikea hengittää, tuntuu kurjalta tai yskittää liikaa. Lääkitykseen liittyviä päätöksiä tehdään oireiden mukaan, joten kannattaa käydä lääkärissä oireiden ilmaantuessa. Astma voi alkaa missä tahansa iässä.
On tavallista, ettei lapsi halua lääkäriin, joten lapsi voi peittää oireet pitkään ja etsii erilaisia toimintatapoja saavuttaakseen päämääränsä. Lapsi saattaa leikkiä mieluummin paikoillaan hiekkalaatikolla kuin osallistua liikunnallisiin pihaleikkeihin. Ongelmaa voi olla vaikea havaita, mutta jäljille voi päästä vertaamalla lapsen tekemisiä leikkitoverien touhuihin.
Astman havaitseminen voi olla haastavaa, jollei lapsen vanhemmilla tai lähipiirillä ole kokemusta asiasta. Lapsen astmaoireina yleisesti on hengityksen vinkuminen ja vaikeutuminen, huomiota herättävän helposti (ja nopeasti) hengästyminen rasituksesta sekä pitkään jatkunut yskä, eritoten öisin. Lapsi saattaa olla väsynyt ja välttelee rasitusta, esim. leikkejä pihalla, joissa hengästyy helposti.
Astma on yleisempää niillä lapsilla, joilla on ruoka-aine ja siitepöly allergioita. Lisäksi lasten hengitystiet ovat pienempiä kuin aikuisilla. Astma vaatii aina lääkärikäynnin ja oikean hoitomuodon. Lapsen oireita kannattaa kirjata ylös jo ennen lääkärin vastaanottoa, jolloin on helpompi vastata lääkärin esittämiin kysymyksiin.
Lääkäri voi määrätä tutkimuksia, jotka eivät aina onnistu lasten kanssa. Ne tehdään tarvittaessa uudelleen lapsen kasvaessa, mutta ennen sitä, helpotetaan lapsen oloa lääkitsemällä häntä oireiden mukaisesti.
Lapsen astma pahenee lähestulkoon aina flunssan aikana. Lääkitystä voidaan tarkistaa, jos ohjeita pahenemisvaiheen hoitamiseen ei ole annettu etukäteen. Terveyskeskuksesta on mahdollista saada hengitettäviä lääkkeitä lisähapen avulla, jos oireet ovat vaikeutuneet selvästi ja kotilääkityksestä ei ole riittävää apua. Lisähapen kanssa lääkkeiden anto on helppoa ja usein siitä on apua välittömästi.
Tilanjatketta kannattaa käyttää AINA lapsen astman hoitamisessa. Mahdollisesti rimpuilevan lapsen lääkitsemisessä ei haittaa, vaikka suuosa irtoaisi välillä, koska lääke jää hetkeksi leijailemaan jatkeen sisälle ja on hengitettävissä uudelleen. Tilanjatketta pestään usein ja sen pesemisessä täytyy varoa sisäpinnan naarmuuntumista. Lääkeaine jää helpommin kiinni naarmuuntuneeseen sisäpintaa, jolloin osa lääkkeestä menee hukkaan, eikä näin ollen anna haluttua hyötyä. Myös tilanjatkeesta mahdollisesti löytyvät silikoniosat (läpät) tulee vaihtaa aika-ajoin.
Käänny neuvolan tai lääkärin puoleen aina, kun epäilet lapsella astmaa. Astma tarvitsee aina lääkityksen hyvän hoitotasapainon saavuttamiseksi. Hoitamaton astma voi aiheuttaa pysyviä muutoksia keuhkokudokseen. Liian pitkään jatkunut tulehdus saattaa johtaa keuhkokudoksen korvautumiseen sidekudoksella, joka jäykistää keuhkokudoksen rakennetta. Se voidaan estää lääkityksellä.
Yleensä lapsen astmaoireet saadaan hyvin kuriin ja lapsi voi elää normaalia arkea. Astma saattaa joskus jopa helpottaa lapsen kasvaessa, jolloin astmalääkitys voidaan purkaa. Lääkitystä ei kuitenkaan tule purkaa ilman erillistä lääkärin ohjetta.